Jokainen joskus työpaikkailmoituksia selannut lienee törmännyt kolmeen kirjaimeen; T, E ja S. Erityisesti nämä nousevat esille palkasta kertovassa osiossa, sillä ”palkkaus TES:in mukaan” lienee työpaikkailmoitusten käytetyimpiä lauseita.
TES on lyhennys sanasta työehtosopimus. TES:it ovat toimialakohtaisia, eli esimerkiksi kaupan ja teollisuuden aloilla on omat työehtosopimuksensa. Työehtosopimuksissa ammattiliitot ja työnantajat ovat sopineet ko. alan palkoista sekä työsuhteen ehdoista ja niillä pyritään turvaamaan niin työntekijän työsuhde-etuja kuin yleistä työrauhaa.
TESissä määrätään vähimmäisehdot mm. palkoille, lomille sekä työajoille.
Mikä on TES:in mukainen palkka?
Työpaikkailmoituksissa usein mainittu ”TES:in mukainen palkka” riippuu täysin työtehtävästä. Kuten edellä mainittiin, työehtosopimukset ovat toimialakohtaisia ja palkoista on sovittu niiden sisällä erikseen. Palkka vaihtelee myös työtehtävän, asuinpaikan ja työvuosien mukaan, mutta nämä kaikki on avattu tarkasti työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksissa mainitut palkat ovat aina se minimi mitä työntekijälle tulee maksaa, mutta mikään ei estä työnantajaa maksamasta enemmän.
Työehtosopimukset löytyvät netistä ammattiliittojen sivuilta ja ovat kaikkien julkisesti luettavissa. Mikäli työpaikkailmoituksessa ei suoraan ole mainittu minkä toimialan työehtosopimusta noudatetaan, voit aina kysyä tätä työpaikkailmoituksessa mainitulta yhteyshenkilöltä.
Ketä TES koskee?
Työehtosopimus voi olla normaalisitova, yleissitova, yrityskohtainen tai paikallisesti sovittu.
Normaalisitova työehtosopimus
Normaalisitovaa työehtosopimusta noudattavat yritykset, jotka kuuluvat sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon tai ovat neuvotelleet yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa. Mikäli työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, mutta on palveluksessa normaalisitovaa TESiä noudattavassa yrityksessä, saa myös hän kaikki TESissä kirjatut edut.
Yleissitova työehtosopimus
Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, on kaikkien työnantajien noudatettava sitä. Yleissitovan työehtosopimuksen ollessa voimassa ei siis ole väliä sillä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon. Kaikkien alalla työskentelevien on saatava samat edut. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexin säädöstietopankista.
Yrityskohtainen työehtosopimus
Yrityskohtainen työehtosopimus koskee vain yhtä, tiettyä yritystä. Se on toistaiseksi vähän käytetty vaihtoehto valtakunnallisille, ammattiyhdistysten tekemille työehtosopimuksille. Yrityskohtaisessa TES:issä työehdot voidaan räätälöidä vastaamaan erityisesti oman yrityksen ja henkilöstön tarpeita. Yrityskohtaisesti voidaan sopia mm. palkkausjärjestelmistä, palkantarkistuksista, etuuksista, säännöllisen työajan pituudesta, henkilöstön edustuksesta, paikallisen sopimisen käytännöistä ja työrauhasta.
Yrityskohtaisilla TES:eillä tavoitellaan mahdollisuuksia vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön ja globaalien työmarkkinoiden tarpeisiin.
Työntekijöille yrityskohtainen työehtosopimus tarkoittaa, että yrityskohtaisesti voidaan sopia sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole työlainsäädännöllä rajoitettu. Lakia huonompia ehtoja ei voida koskaan asettaa, sen sijaan paremmista ehdoista voidaan toki sopia.
Miksi työehtosopimuksia tehdään?
Syy, miksi TESit ovat olemassa on, että niiden tarkoitus on turvata tasavertainen asema työntekijöille työvoimamarkkinoilla. TESissä määrätään vähimmäisehdot mm. palkoille, lomille sekä työajoille. Työlainsäädäntö toimii työelämän sääntöjen kattona, jonka alla työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteiden ehdoista tarkemmin ja detaljitasolla.
Voimassa oleva työehtosopimus takaa myös rauhan ajat toimialalle; kun TES on voimassa, eivät työntekijät voi järjestää esimerkiksi lakkoja.
Voiko työntekijälle maksaa TES:iä huonompaa palkkaa?
Vastaus tähän on yksiselitteisesti ei. Työntekijälle ei voi maksaa huonompaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa määritellään, eikä työsopimuksissa voida sopia työehtosopimusta huonommista ehdoista työntekoon liittyen. Jos työsopimus kuitenkin sisältää työehtosopimusta huonompia ehtoja, on työsopimus näiden ehtojen kohdalla mitätön, eikä niitä tule noudattaa.
Ammattiliitot valvovat sitä, että työehtosopimuksia noudatetaan. Mikäli työnantaja jää kiinni työehtosopimuksen rikkomisesta, on tiedossa mojovaa rahanmenoa vahingonkorvausten tai hyvityssakon muodossa.
