Kärsitkö työstressistä? Stressitila kannattaa ottaa vakavasti, sillä pitkittyessään se aiheuttaa pitkän listan niin fyysisiä kuin henkisiäkin oireita ja johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyteen.
Kasvanut työkuormitus, monimutkaistuneet työtehtävät, taloudellinen epävarmuus, jatkuva kiire sekä työn ja yksityiselämän epätasapaino ovat esimerkkejä syistä, miksi ihmisten kokeman työstressin määrä on kasvanut eksponentiaalisesti.
liikumme vähemmän kuin koskaan
Olet varmasti kuullut neuvon, miten liike on lääke ja liikunta on tehokas tapa vähentää mm. stressiä. Kuten monet muutkin hyvää tarkoittavat neuvot, voi tämäkin kuitenkin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, pysähtymättä matkan varrella. Tuskinpa kukaan meistä kieltää liikunnan aikaansaamia terveysvaikutuksia, mutta miksi silti liikumme vähemmän kuin koskaan ennen? Erittäin harva suomalainen liikkuu niin paljon, kuin mihin kroppamme on suunniteltu. Tutkimusten mukaan kuitenkin jo 30 minuutin kävely kolme kertaa viikossa riittää nostamaan mielialaa masennuslääkkeitä enemmän.
Itsestäänselvyyksien toistelun sijaan voidaankin pohtia hieman tarkemmin syitä siihen, miksi ja miten liikunta stressiä konkreettisesti vähentää. Mihin perustuu se, että liikkumalla henkinen rasitus vähenee? Ehkäpä, jos tiedostaa liikkumisen aikaansaamat fyysiset reaktiot ruumiissa, tekee se liikunnan hyödyistä todellisempia.
Nykyihmisen liikkumaton elämäntyyli on niin uusi, ettei meille ole vielä kehittynyt psykologista sopeutumaa, joka saa meidät liikkumaan pelkästään liikunnan terveysvaikutusten vuoksi- pikemminkin päinvastoin. Luonnonvalinta on suosinut yksilöitä, jotka säästävät energiaa.
Miten liikunta auttaa stressiin?
Jos ihminen on jatkuvasti stressaantunut ja hermosto ylivirittynyt taistele tai pakene-tilaan, auttaa liikunta laukaisemaan tämän tilan.
Taistele tai pakene- tilassa sympaattinen hermosto on aktivoitunut ja elimistö erittää stressihormonia, pulssi on kiihtynyt ja veri ohjautunut lihaksiin. Pitkään jatkuva taistele ja pakene-tila voi ajaa kehomme ylikuormitustilaan.
Kehoa fyysisesti rasittavan liikuntasuorituksen jälkeen aivot tulkitsevat hermostoa rasittaneen vaaratilanteen loppuneen ja rentoutuvat, sekä viestittävät ruumiille tilanteen helpottaneen.
Liikunnan stressiä helpottava vaikutus näyttää perustuvan fysiologisesti siihen, että se nostaa kehon ANP-tasoja. Mitä korkeammalle ANP-taso nousee, sen suurempi sen vaikutus stressin vähenemiseen on.
APN on lyhenne hormonista nimeltä "Atrial natriuretic peptide" eli suomeksi "eteisnatriureettinen peptidi". Se on hormoni, joka tuotetaan pääasiassa sydämen eteisissä. APN vaikuttaa moniin kehon toimintoihin, kuten verenpaineen sääntelyyn ja suolatasapainon säätelyyn. APN:n tuotanto lisääntyy, kun veren tilavuus ja verenpaine nousevat. Tämä johtuu siitä, että ANP auttaa munuaisia poistamaan ylimääräistä suolaa ja nestettä elimistöstä, mikä alentaa veren tilavuutta ja painetta. ANP:llä on myös muita vaikutuksia, kuten verisuonten laajentaminen, joka parantaa verenkiertoa, ja tulehduksen vähentäminen
Liikunta aktivoi kehossa stressin vastaisia mekanismeja, kuten endorfiinien ja muiden mielihyvähormonien tuotantoa, jotka voivat auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Liikunta auttaa myös vähentämään stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, määrää verenkierrossa. Säännöllinen liikunta voi myös auttaa parantamaan unen laatua, mikä on tärkeää stressin hallinnassa, koska huono uni voi lisätä stressiä. Lisäksi liikunta auttaa lievittämään lihaskireyksiä ja jännitystä, jotka voivat johtua stressistä.
Lisäksi liikunta voi tarjota mielihyvää ja antaa mahdollisuuden keskittyä johonkin muuhun kuin stressaaviin ajatuksiin. Se voi myös auttaa parantamaan itseluottamusta ja lieventämään masennusta, joka usein liittyy pitkittyneeseen stressiin.
Jo pienet muutokset auttavat
Työmatka kannattaa – edes joiltakin osin -kulkea kävellen tai pyörällä, jolloin liikunnasta tulee säännöllistä ja mahdollinen työstressi voi purkautua jo työmatkalla. Kannattaa myös opetella käyttämään portaita hissin sijaan ja vältellä liian pitkää istumista.
Liikunnan rasittavuus tulee suhteuttaa omaan kuntoon, rasittavuus ei ole itseisarvo vaan se, että liikut edes ollakin tapaa. Maratonille ei tarvitse- eikä stressin vähentämisen kannalta edes kannata - tähdätä, pienetkin happihyppelyt auttavat hyvinvoinnin lisäämisessä.
Meillä Folkalla toimihenkilöt nauttivat työsuhde-etuna mahdollisuutta käyttää kaksi tuntia viikossa työajastaan liikuntaan. Tässäpä etu, jonka hyödyt ovat kiistattomat! Saa ottaa mallia.
